Paniikki iskee kohta !

Apua! Enää vähän yli viikko muuttoon, alan panikoimaan. Vaikkakin oon myös iha öyskyinnoissani siitä. Oon nyt kyllä lahnaillu ihan liikaa yksin himassa ja nähny vaan vähän frendei, mut ainaki oon viettäny aikaa liikasöyneiden kissojen kanssa.

Eiks nää ookki sulosii ku ne goisii :3

 Huomenna kyl lähtö telttaileen viikonlopuks ja siinä samalla tanssii ja pitää hauskaa muutenki. Lähen koekäyttää uuden teltan ja makuupussin :D Pelottaa vähän sen makuupussin puolesta... Hirmusen kallis se on kuten myös puhelin. Aika kuumotus salee mut ei se mitää :D Plus mun hyvä laadukas saiturinpörssin kympin teltta haisuu aika kamalalle edelleen. Pitää keksii jotain hajun katoomiseks tai ainaki muuttumiseks ;D Mut oon aika ylpee itestäni et saan aikaseks tehtyy oikeesti jotain. Ja näkee nyt ainaki paljon frendei ja uusii tuttavuuksiiki siellä (: Viimine viikonloppu täällä, nii kyllä sillon saa juhlia kunnolla! Ja jos jollain on joku halu sponssaa meitsii nii en kieltäydy (:
Mietiskelin tässä just et pitäs kohta alkaa pakkaileenki ja varmistaa ainaki et omistan ihan kaiken tarpeellisen. Ja mun pitäs tehä ihan sikana kaikkee! Aika loppuu oikeesti kesken, pitäs varmaan kidnappaa pienii kiinalaisii auttaa vähä täs. Ja koska poliisi tai muu epämääräinen tukarijoukkio saattaa lukea tämän ja ottaa minut hirmuisen tosissaan, niin ei, en ole oikeasti kidnappaamassa pieniä kiinalaisia. (Tekee muutenki huonosti kestäviä juttusia, en ois halunnukkaa niitä :( ) Ja kiinalaisille terveiset, olette iha hauskoja olentoja, älkää ottako pahalla tai tosissaan minuu (:
Koska pompin jo aiheestaki ihan helvetisti niin voisin matkii kisulei ja muuta talon väkeä ja yrittää nukkua lähiaikoina ainakin. Tonttuilkaa tai jotain, suosittelen kokeileen ainaki! :)

Alppimuistoilua

Tänään oli kyl ihan överimahti päivä! Vaikkakin lähtö liikkeelle ja alppariin asti kesti pitkään huoneen siivouksen takia, nii siltiki kerkes tapahtua vaikka ja mitä kivaa. Oli oikeesti tajuttoman siistii nähä niin monta niin kivaa ihmistä saman päivän aikana vielä, että tää päivä ei ois voinu olla paljoo enää parempi. Pari yllättävääkin, mutta mukavaakin juttua tuli vastaan kanssa joka on aina yhtä hauskaa. Elämässä pitää riittää hämmentäviä yllätyksiä! Ja mulle jopa yllätyksenä tuli se kuinka montaaki ihmistä oikeesti kiinnostaa mun muutto. On samaan aikaan ihanaa ja tosi inhottavaa ajatella sitä. Ois vaan ollu omal tavallaan helpompaa elellä siinä uskossa, että ihmisiä ei oikeestaan ees kiinnosta missä päin asustelen, mut sit taas oisin pelänny enempi sitä et kaikki vaan unohtais mun olemassaolon. Kai se on hyvä tietää et mullakin on näitä ihania olentoja ympärillä joita jaksaa kiinnostaa missä päin maailmaa heilun vaikka en niitä niin hirveen usein näkiskään.
Mutta tajusin tässä, että on alle kuukaus enää muuttoon. Aika pelottavaa. Eikä mulla oo vielä läheskään kaikkea mitä tarttisin! Enkä ole nähny kavereita yhtään tarpeeks joka harmittaa varmaan kaikista eniten. Oon niin huono soitteleen tai mitään. Jotenki aina ajattelen ja toivon et tänään mä nään ihmisiä hirveesti!! Mut en mä koskaa nää :( Tai no tänään oli poikkeuspäivä mut eipä oo alppimuistookaan joka päivä. Hirveetä oikeesti ajatella et mulla on enää alle kuukaus aikaa nähä näitä ihanuuksia täällä. Tai tiettyhän aina lomilla taas pystyy näkeen, mutta kun ekaanki lomaan on nii hirmusesti aikaa ja sillon kaikki täällä käy koulua tai sit ne on töissä. Mutta nyt iloitaan tästä ajasta minkä vielä oon täällä ja sit iloitaan suolahessa ku sinne asti päästään! Vaikkakin en kyllä tajuu vielkään itekkään et oikeesti oon muuttamassa yhtään mihinkää, saati sit niinki kauas. Aika jänskää. Mutta toisaalta minä ja minun todellisuudentajuni muutenkin, joten ihmekkö tuo.

Nyt kyllä voisin alkaa tuhista tämän rakkautta kaipaavan unileluni kanssa, että öitä sinä lukijani, kiitos, että luet tätä :)

En keksi tähän otsikkoa

Ajattelin tässä alkaa yrittää kirjottaa blogia, koska olen muuttamassa tutusta espoosta kauas suolahteen ja haluan purkaa näitä ajatuksia johonki.
Näin alkuun voisin esitellä itteni jos joku tuntemattomampi sattuu tätä lukemaan.(Rehellisesti sanottuna en usko, että kukaan oikeastaan tulee tätä lukemaan, mutta ei se mitään) Olen siis 16-vuotias vielä espoolainen tyttö joka lähtee opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi suolahteen joka on siis siinä jyväskylän vieressä. Käyn tällä hetkellä satunnaisesti töissäkin Asennetta oy:ssa, jotta saisin rahaa muuttoon ja muihin tarpeisiin. Yleensä vietän päiväni ystävien seurassa helsingin puistoissa tai jonkun kaverin kämpillä. (Harrastan myös kotipäiviä lihavien kissojemme seurassa) Myös metsäpippalot kuuluu näihin lempi ajanvietto tapoihin. Tanssisin metsissä vaikka päivittäin jos musiikkia, ihmisiä ja kuntoa vaan olisi. Eikä siihen sitä metsääkään tarvita, ihmiset ja musiikki riittää. Vastapainoks villille tanssimiselle luen paljon ja rakastan sitä ihan yhtälailla. Elely kirjojen maalimassa auttaa kestään kaikkee tätä paskaa mitä elämä kaataa niskaan. Olen myös hyvin positiivinen ja ilonen ihminen näin pääasiassa, vaikkakin jotkut pitää mua hirveen vihasena ja negatiivisena ihmisenä.(Mut kaikillahan menee hermot joskus? Ja kai saa valittaa vaikka tyytyy kohtaloonsa?) Rakastan juoksennella metsissä, kiipeillä kallioille ja pulahtaa järveen soutureissun jälkeen. Siltikin nautin myös pyöräilystä espoon kaduilla katsellen ihmisten kireitä kasvoja bussipysäkeillä kun bussi on myöhässä.
Yksinkertaisesti sanottuna olen kovin monimutkaisella tavalla hirveän yksinkertainen ja löydän kaikesta sekä hyvän, että huonon puolen ja jos energiaa riittää niin kaikkea tulee tehtyä, mutta olen myös laiska ihminen joka suunnittelee hirveästi, mutta ei toteuta silti melkeempä mitään. Kai nyt jokainen varmasti ymmärsi millaisen ihmisen juttuja lueskelee parhaillaan?

Nyt koska kello alkaa väittää, että uniaika meni jo aikoja sitten ja uninunnukin lähti tutimaan niin voisin alkaa pyörimään tässä sohvalla.

Vierailla täällä toki saa jos kiinnostaa, ehkä tästä jatkossa tulee vähän mielenkiintosempikin. Toivottavasti.

~Metsänpeikko