Anteeksi rakkaat karvakorvat

Mua itteeni ärsyttää varmaan kaikista eniten se et en oo saanu julkastuu postausta ikuisuuksiin, mutta anteeksi silti. Vaikkaki olen kirjotellu ties kuin paljon, mutta kun ei oo ollu aikaa kuvailla mitään mitä haluaisin tohon kuvailla nii en haluu julkasta sitä teille. Oon vaan ollu nyt oikeesti jäätävän kiireine ku töitä on ollu enemmä ku laki sallii ja oon yrittäny ylläpitää mun sosiaalista elämää siinä sivussa ja rentoutuakki ehkä jossain välissä melkeen. Lupaan tässä nyt käsi harry pottereiden päällä, että kuvailen heti kun on aikaa yhtään ja yritän saada julkastua ton ennen ku musta tulee vanha ja kurppanen.
Nyt tässä kuitenkin ihmettelen ja kiittelen kai ku huomasin et tätä oikeesti jotku saattaa lukeakki.
~Metsänpeikko
Ps. Mun rakas muumitarra puhelimeni takakannessa tai missälie on ihan paskana eikä se enää näytä ees muumilta millään muotoa ): Elämäni dramaattisia hetkiä...